17.12.2009
Suomen bruttokansantuote oli tammi-syyskuussa peräti 8,6 prosenttia pienempi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Silti alamäki näyttää jo loppuneen ja vuoden toinen puolisko on ollut hidasta nousua montun pohjalta. Myös maailmantalouden elpyminen on jatkunut syksyn aikana. Talouskasvu on kuitenkin vielä hauraalla pohjalla ja liikaa elvytyksen varassa. Korot pysynevät ensi vuonnakin alhaisella tasolla.
– Ennustamme Suomen koko vuoden 2009 bruttokansantuotteen supistuvan 7,2 prosenttia. Elvytystoimet tuntuvat purevan, joten vuodelle 2010 odotamme 1,5 prosentin talouskasvua ja seuraavalle vuodelle 2,5 prosentin nousua. Paluuta vuoden 2008 tuotantomääriin joudumme silti odottamaan aina vuoteen 2013 asti, sanoo Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila.
Kuluvan vuoden keskimääräinen työttömyysaste on nousemassa kahdella prosenttiyksiköllä 8,4 prosenttiin. Vuonna 2010 ylletään jo runsaaseen 10 prosenttiin, mutta vuonna 2011 työttömyysaste jo hieman alentunee, kun työvoiman tarjonta supistuu eläköitymisen vauhdittuessa.
Kuluttajahinnat jälleen nousuun
Tänä vuonna kuluttajahintojen keskiarvo on täsmälleen sama kuin edellisenä vuotena. Kesäkuussa alkanut hintatason aleneminen lakkaa pian vuodenvaihteen jälkeen, ja ensi vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi odotamme 1,2 prosenttia. Seuraavana vuonna voidaan yltää jo kahden prosentin inflaatioon.
– Palkan- ja eläkkeensaajien tulot nousevat tänä vuonna 4-5 prosenttia, mutta ensi vuonna tulot kehittyvät jo selvästi maltillisemmin, toteaa Uotila.
Ulkoinen tasapaino on kunnossa, mutta julkinen talous sukeltaa alijäämälle
Viennin rajusta notkahduksesta huolimatta Suomen ulkomaankauppa on säilynyt ylijäämäisenä. Tälle vuodelle on kertymässä noin kahden miljardin suuruinen vaihtotaseen ylijäämä, ja kahdelle seuraavalle vuodelle ennustamme hieman tätä suurempaa ylijäämää. Samalla valtion ja kuntien tulot ovat jäämässä tuntuvasti menoja pienemmiksi.
– Arvioimme koko julkisen sektorin bruttovelan kohoavan suhteessa bruttokansantuotteeseen viime vuoden 34 prosentista tänä vuonna 43 prosenttiin ja vuonna 2010 jo lähes 50 prosenttiin. Pian sen jälkeen kolkutellaan 1990-luvun puolivälin ennätystasoja, jolloin julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 58 prosenttia. Alkaakin olla kiire laatia talouspolitiikan ohjelma, jolla julkinen velkaantuminen saadaan pysäytettyä muutaman vuoden päästä, Uotila sanoo.
Maailmanloppu lykätty tulevaisuuteen
Maailmantalouden elpyminen on jatkunut syksyn aikana. Bruttokansantuote kasvoi kolmannella neljänneksellä Yhdysvalloissa, Saksassa, Kiinassa, Japanissa ja monissa muissa maissa suhteessa toiseen neljännekseen.
– Useat merkit viittaavat kasvun jatkumiseen lähikuukausina. Ennustammekin maailmantalouden kasvun kehittyvän myönteisesti myös keskipitkällä aikavälillä vuosina 2010–2011. Vuoteen 2010 sisältyy silti riskejä uudesta notkahduksesta, sanoo ekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Kuluttajat vielä varovaisia
Lähivuosina monet ylivelkaiset kotitaloudet ja yritykset pyrkivät vähentämään velkaantuneisuuttaan. Kotitalouksien säästämisaste onkin noussut monissa maissa, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa.
– Yksityisellä sektorilla lähivuosista saattaa muodostua velkojen sopeuttamisen aikakausi. Samaan aikaan monet valtiot toki velkaantuvat rajusti. Kriisi korostaa riskienhallinnan merkitystä tavalla, joka ei unohdu ainakaan muutamassa kuukaudessa, Kuoppamäki toteaa.
Talouskasvu on vielä hauraalla pohjalla ja liikaa elvytyksen varassa. Lähikuukausina pitäisi tapahtua vakautumista myös työmarkkinoilla, etenkin Yhdysvalloissa, minkä jälkeen kotitalouksien kulutuskysyntä voisi nousta elpymisjunan veturiksi.
Euriborit vuoden päästä noin prosenttiyksikön korkeammalla
Suurten keskuspankkien ohjauskorot pysynevät alhaalla vielä useita kuukausia, mutta talouden elpyminen ja epänormaalin matalien korkojen tuomat riskit lisäävät paineita rahapolitiikan normalisoimiseen.
– EKP aloittaa elvyttävän rahapolitiikan normalisoinnin lopettamalla eräitä pankkien likviditeetin lisäämiseen tähdänneitä operaatioita, mutta ohjauskoron noston aika on vasta myöhemmin, arviolta loppukesästä. Näistä toimista huolimatta lyhyet markkinakorot pysyvät matalina vielä pitkään. Vuoden 2010 lopulla 12 kuukauden euribor saattaa liikkua noin kahdessa prosentissa, arvioi Kuoppamäki.
– Eniten nousupainetta on pitkissä koroissa, koska valtioiden hurja velkaantuminen lisää tuottovaatimusta etenkin nopeimmin velkaantuvien maiden, kuten Kreikan, kohdalla. Alkaneesta kasvusta huolimatta maailmantalouden toipuminen ei välttämättä tapahdu tasaisesti seuraavan parin vuoden aikana, eli riskit ovat yhä suuret.
|
Kysyntä ja tarjonta |
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
2011 |
|
Määrän muutos, % |
|
|
|
|
|
|
Bkt |
4,2 |
1,0 |
-7,2 |
1,5 |
2,5 |
|
Tuonti |
6,5 |
7,0 |
-21,0 |
2,0 |
3,5 |
|
Vienti |
8,1 |
7,3 |
-25,0 |
6,0 |
7,0 |
|
Kulutus |
2,6 |
1,9 |
-1,6 |
0,1 |
0,9 |
|
-yksityinen |
3,3 |
1,9 |
-2,5 |
0,2 |
1,0 |
|
-julkinen |
0,8 |
2,0 |
1,0 |
0,0 |
0,5 |
|
Investoinnit |
8,7 |
0,3 |
-15,0 |
-4,0 |
3,5 |
|
Työttömyysaste, % |
6,9 |
6,4 |
8,4 |
10,2 |
9,2 |
|
Ansiotaso, % |
3,4 |
5,5 |
4,0 |
2,8 |
2,5 |
|
Inflaatio, % |
2,5 |
4,1 |
0,0 |
1,2 |
2,0 |
|
Vaihtotase, mrd. € |
7,3 |
5,6 |
2,0 |
2,5 |
3,5 |
Lue koko suhdannekatsaus
Lisätietoja:
Lauri Uotila, pääekonomisti, Sampo Pankki, puh. 010 546 7714
Pasi Kuoppamäki, ekonomisti, Sampo Pankki, puh. 010 546 7715
Sampo Pankki on osa Danske Bank -konsernia, joka on johtavia toimijoita Pohjoismaiden pankkimarkkinoilla. Suomessa Sampo Pankilla on yli 1,1 miljoonaa henkilöasiakasta ja noin 100 000 yritys- ja yhteisöasiakasta. Osana konsernia pankki tarjoaa yrityksille kattavat palvelut myös kahdeksassa muussa maassa. Lisätietoja: www.sampopankki.fi
